Siirry pääsisältöön

Voihan deittailumuotojen villi viidakko ja sen raadollisuus

Seurasin tänään erästä keskusteluketjua jossa joku ihmetteli kun hänen tapailemansa tyyppi oli sanonut ettei halua mitään vakavaa vaan oli ajatellut että viettäisivät vaan aikaa yhdessä ja näkisivät seksin merkeissä silloin tällöin. Kyseinen keskustelun aloittaja oli tästä sitten hyvin järkyttynyt. Muistan kun aloitin tämän kunnon sinkkuaikani ja miten nämä kuviot tulivat täytenä yllätyksenä ja kuinka on pitänyt hyväksyä se, että ihmiset hakee tosi paljon eri juttuja ja on oikeastaan tosi vaikeaa jopa arvioida että mikä sä olet jollekin toiselle ja että ns. missä te menette. Nykyään on niin monenlaisia eri deittailun muotoja että vaikka itse yritän olla avarakatseinen ja ymmärtäväinen niin tekee mieli ampua itseään päähän välillä kun se tekee deittailusta nimenomaan niin hemmetin hankalaa ja monimutkaista. (Tässä vaiheessa jo mainittakoon että ymmärrän kyllä kuinka maailmassa on myös vapaat suhteet, polyamoriaa ja muuta olemassa. Ne ovat toki ihan oma luokkansa ja nyt puhun lähinnä enemmän perinteisestä deittailusta, josko sitäkään voi ilmaista näin loukkaamatta ketään? Toivottavasti pointti kuitenkin selvisi.)



Vaikka elämä on hauskempaa kun oppii näkemään vähän enemmän värejä ja huomaamaan ettei tarvitse ajatella niin putkikatseella, niin kuitenkin pohjimmiltani kaikessa olen melko ääripää-ihminen. Eli joko olen täysin jotain tai en ollenkaan. Mun täytyy saada siis joko heittäytyä kunnolla suhteeseen tai sitten pitää sitä totaalisena vitsinä. Välillä siksi itse mainitsin deittiprofiileissani suoraan että etsin joko sitä kunnon suhdetta tai sitten täysin kylmää seksisuhdetta mikä ei sisällä minkäänlaista läheisyyttä tai muuta hempeilyä, eikä mitään yhteisiä öitä ja aamuja vaan se on täysin pelkkä pano ja sen jälkeen suksit vähin äänin ulos. Muunlaiset jutut tekee mulle vaan huonoa ja en tiedä miten siinä pitäisi olla niin ihan oman järkeni säilyttääkseni olen päättänyt pysyä näistä välimuodoista kaukana.

Ainahan ei toki heti tiedä mitä sä siitä uudesta tapaamastasi ihmisestä haluat, mutta itselle olisi tärkeää ettei se eksy sinne fwb-linjalle. Tietysti ihmiset ovat erilaisia ja joillekin sopii kaikki mahdolliset deittailumuodot, mutta silloin täytyy olla jonkseenkin kylmänviileä ja hieman tunnerajoittunut ihminen jos tätä pystyy tekemään vuositolkulla ilman haavoittumisia. Sitä nämä välimuodot nimittäin tekevät ja paljon. Jollei se tee sitä just sulle niin se tekee sen vähintään sille toiselle osapuolelle jossakin vaiheessa. Itse harrastin näitä täysin tunteettomia juttuja niin kauan kunnes tuli se todellisuus vastaan, että olen todella empaattinen ja tunneherkkä, jolloin joko rakastun itse vahingossa ja saan näpeilleni tai tunnen liikaa pahaa oloa sen toisen puolesta jos itse tuotin tälle pettymyksen.

Olen yrittänyt tässä useamman sinkkuvuoteni aikana oppia ihmisten eleistä ja käytöksestä sen, että mikä kertoisi sen toisen olevan kanssasi tosissaan liikkeellä, jotta en ihastuisi turhaan ja voisin ajoissa ottaa takapakkia mikäli näyttää siltä että kanssani lähinnä leikitään vaikka itse olisin tosissani. Valitettavasti puskiin meni vielä viimeksikin. Viimeisin tapailemani mies kyllä oli niin omanlaisensa hiihtäjä että en tiedä olisiko kukaan koskaan ikinä ottanut hänestä selkoa kun hänellä vaihteli mielipiteetkin 57 kertaa päivässä. Mutta siis häneen tykästyin silloin alussa kovasti ja hän teki kaiken mitä omasta mielestäni tehdään kun ollaan vakavissaan. Viestitteli tauotta, viestit oli pitkiä, hän kertoi aina päivästään ja jaettiin kaikkea mahdollista keskenämme, hän halusi nähdä usein ja myös muutenkin kuin seksin merkeissä, seksi oli hyvää, tavattiin toistemme kavereita, vietettiin öitä melkein enemmän yhdessä kuin erossa.. Ennenkuin edes tavattiin ensimmäisiä kertoja niin tinderissä jopa juteltiin siitä kuinka kumpikaan ei halua ajautua mihinkään välimuotosuhteeseen.. Silti hän sanoi lopulta muutamien viikkojen jälkeen ettei ole missään kohtaa ollut tosissaan kanssani eikä hän näe tämän menevän mihinkään seurusteluun. Hän oli vaan tykännyt seurastani yleisesti kuulemma tosi paljon ja siksi tehnyt tämän kaiken ja pahoitteli kyllä jos oli mulle aiheuttanut turhia luuloja. Mikä oli sinänsä ihmeellistä kun hän valehtelematta osoitti mulle huomiota ja kiinnostusta lähes enemmän kuin mitä poikaystäväni olivat tehneet eikä muka tajunnut että antaa mulle väärää käsitystä.

Mietin että miten ihmeessä enää tietää mitä sä olet sille toiselle. Jos tuo viimeisin omakin juttu näytti periaatteessa ne kaikki valot mistä pitäisi voida päätellä suhteen olevan menossa johonkin, mutta silti ei muka ollut lähelläkään niin miten helvetissä tästä touhusta ottaa selvää enää? Oon ainakin itse ollut siinä luulossa että jos esim näet toista 5 kertaa viikossa, harrastatte seksiä vain toistenne kanssa, tutustutte toistenne lähipiiriin ja teette ruokaa ja muita juttuja yhdessä niin silloin on kyseessä jo seurustelu. Mutta ilmeisesti on 238 erilaista välimuotoa joita voi olla ennenkuin voi sanoa että seurustelette. Toisaalta vaikka sanon aina että asioilla on monta eri puolta ja hienoa että on vaihtoehtoja elämässä, niin silti ärsyttää kun maailmasta on tehty tällainen että tähänkin lajiin on muodostunut ihan liikaa vaihtoehtoja. Tulee liian hankalaa jo kaikesta. Ja ei mikään ihme että moni flippaa täysin ja turhautuu hemmetisti kun nää asiat ei ikinä ole selkeitä ja helppoja.


Eniten ihmettelen että jos kohta kaikkea voi tehdä kaikkien kanssa ilman että se tarkoittaa seurustelua, niin mitä sä sitten jätät sinne seurusteluun ja miten se sitten eroaa siitä että mitä sä teet vaikka perus ystävien kanssa? Sekö että sitten jää vain seksi siihen yhteen ihmiseen? Oon ajatellut aina että se kaikki muukin erityinen kuuluu vain sille jonka kanssa seurustelee. Viimeisimmän ehdokkaan mukaan oli nimittäin ok että esim kaverinaistenkin kanssa voi nukkua lusikassa, hieroa kaverin jalat tai kokea muutakin jotta saa läheisyyttä myös toisilta ihmisiltä.. Niin tulishan tosta jokseenkin värikäs suhdetyyli jos seurustelet jonkun kanssa ja se tekee niitä kaikkia läheisyysjuttuja ym muidenkin kanssa ja teidät erottaa ystävistä seurusteleviksi vain se, että sä olet ainut jota kumppanisi sanoo rakastavansa ja olet ainut jota se saa panna. Toihan vois käytännössä olla jo vapaa suhde? Vai onko tämä kenties jokin välimalli siitäkin että sekoitetaan vapaa ja perinteinen suhde. Sanokaa jos olen väärässä mutta kyllä välillä mennään pikkusen jo yli hilseen näiden hienosäätämisten kanssa.

Kaipaan sitä vanhanajan ihmisten käsitystä deittailusta että ei edes ajateltu mitään välimuotoja vaan joko seurustellaan tai ei olla ollenkaan mitään. Että pussaillaan ja hyväillään vaan sitä omaa kultaa ja on selkeä ero siinä kuka se oma rakas on ja vaan se saa sulta ne tietyt asiat. Ehkä suhdeasioissa olen vähän mustavalkoinen tyyppi kenties mutta tykkään pitää nämä asiat simppelinä enkä vaan henkilökohtaisesti tykkää että ihmisillä leikitään ja vihaan ylimääräistä draamaa, niin en yksinkertaisesti edes jaksaisi kehittää mitään omia välimalleja deittailuun. Tuleekin mieleen että ne jotka noita tollaisia harrastaa niin kaipaako ne vaan jotakin extrasäpinää ja hieman väriä ja draamaa elämään kokoajan jollain tasolla? Kaikesta ei kai elämässä tarvitse hakea niitä muutosmahdollisuuksia ja ÿrittää löytää mahdollisimman monia vaihtoehtoja.

Niin että jos joskus se parisuhde-elämä tuntuu tympeältä ja kaipaat näitä sinkkuaikojen hienouksia ja vapauksia niin muista ettei tälläkään puolella aina niin herkkua ole :D

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Seksifaktaa naisista

Tästä aiheesta kuulee välillä kaikenlaista. Yleinen vitsi monesti tuntuu olevan että mies ei löydä naisen g-pistettä, tai että miehet ei tiedä missä on klitoris. Jälkimmäisen jos hukkaa niin siinä kohtaa on jo pitkälti sokeus iskenyt. Mutta jotenkin kun seurailee mitä ihmiset, etenkin miehet puhuvat ja tekevät niin tuntuu että monesta asiasta saattaa olla heillä harhaluuloa liittyen naisiin ja siihen mitä oikeasti kannattaisi huomioida. Siksipä ihan ajattelin tästä aiheesta pienen jutun raapustaa.


Ihan alkuunsa ihmettelen sitä miksi miehet luulevat että sen meisselin pitää olla mahdollisimman iso? Osalla on myös todella todella väärä käsitys siitä että se pitää yrittää survaista kokonaan sisään, herranjumala ei! Ainakaan silloin jos sulla on sellainen 22 cm pitkä tappajahalko.. Ei sekään hyvä ole jos ei ole mitään mitä esitellä mutta kohtuus kaikessa. Se tuntoherkin kohta kuitenkin naisilla sijaitsee tuolla sisällä etuseinässä ja lähellä suuaukkoa, joten se meisselin pituus ei niinkää…

Säännöt deittailulle

Mä olen viettänyt kohta 4 vuotta tätä sinkkuelämääni. Suurimmaksi osaksi olen pysynyt aivan tarkoituksella yksin, viimeisimmän eroni syödessä aikanaan kaikki halut lähteä uudelleen parisuhteeseen. En ole saanut tätä ennen näin aikuisiällä nauttia kunnon sinkkuelämästä, koska historiani sisältää kolme pitkää parisuhdetta ja näiden suhteiden välissä en juurikaan sinkkuelämää ehtinyt vietellä kun uutta vientiä oli aina tarjolla samantien. Ihmisen ei pitäisi lähteä suorilta uuteen suhteeseen vaan olla eron jälkeen hetki yksin, kerätä ajatukset ja sulkea kunnolla edellinen suhde pois päästä. Mutta olen aina ollut tunneihminen ja mennyt sen mukaan mikä kyseisellä hetkellä hyvältä tuntuu, aina se ei tietenkään ole millään tapaa järkevää ollut.

Kuitenkin nyt olen kunnon sinkkuelämää saanut vietellä ja syvästi olen tästä nauttinut. Olen oppinut tuntemaan kuka mä oikeasti olen ja mikä tärkeintä, olen oppinut tykkäämään omasta seurastani. Tosin välillä se oma seura on liiankin mukavaa ja helppoa…

Parhaimmat seksikokemukseni

Eilen kirjoittelin suuseksin ihanuuksista asiaa ja nyt tänään on jostain syystä pyörinyt mielessä kaikenlaiset muutkin kivat kokemukset mitä olen saanut. Ajattelin sitten ihan nämä parhaimmat tulla kirjoittamaan muistiin.



Entinen poikaystäväni ei ollut ihmisenä ja kumppanina sellainen jota haluaisin välttämättä muistella, mutta meidän ensimmäinen yhteinen yö oli jokseenkin mieleenpainuva ja sellainen mikä kai on sitten se ainut jota voin hänestä hyvällä muistella. Muistan kun oltiin molemmat kai odotettu sitä että vaan pääsee ensimmäistä kertaa toiseen käsiksi ja se olikin ihan hullua sitten kun oli se hetki että nyt ollaan neljän seinän sisällä. Kiusallani sanoin hänelle että empäs taida haluta silti seksiä tänään, johon hän sanoi että katotaanko, ja alkoi jahdata mua pitkin kämppää (tämä siis tietysti ihan leikkimielisesti eikä millään raiskaustyylillä). Esitin vaikeasti saatavaa ja kirjaimellisesti hän oli loppujen lopuksi mun jaloissani kiinni ja mä yritin repiä itseäni ''…